Kai joku hänet muistaa
Hän oli tähtenä eilisen taivaan
Mut hän pimeäksi sammuneena
Laski pinnalle maan

Hän ei tyytynyt koskaan mihinkään
Hän vielä tahtoi joukkoon jumalien
Niin hän sai päällensä kirouksen
Joka kaiken häneltä vei

Hän tahtoi nimensä tähtiin
Hän halusi olla kuolematon
Mutta silloin ennen tähdenlentoa
Pakko kuolla on

Enää silmästä silmään
Hän ei pysty ketään katsomaan
Hän kai kuolisi häpeästä
Ilman aurinkolasejaan

Ehkä liian kauan
Hän on jatkanut kulkuaan päällä maan
Eihän kukaan tahdo seinälleen
Lian tahrimaa legendaa

Nyt kertovat hänen löytäneen
Paikkansa tuskaisessa roolissaan
Eikä yksikään joka häneen uskoo
Huku milloinkaan