Hautajaisten suruarmeija
Minun sieluni matkaan saattaa
Tämä kirstu on ahdas
Ruumispaitani kuristaa
Arkun kannelle multaa
Vaikka siinä on sontaa, siinä on kultaa
Luopio, petturi, kuriton ruumis
Niin mykkä, kun on aika huutaa
Ken päättyy paaden alle
Kuuluu vain kuolemalle
Hiirenkorvilla elämänkirja
Himo kahlata kannesta kanteen
Meitä lietsoo sanaton kauhu
Kesken lauseen nukahtaa
Maa on pyöreä
Elämä ei ole jatkumon kiertopalkinto
Tai kierreportaat nirvanaan
Kuin pannukakku, jonka reunalta pudotaan
Ken päättyy paaden alle
Kuuluu vain kuolemalle
Poveen maan - päälle multaa ja loskaa
Lasketaan - täältä nousta ei koskaan
Kunnes taas - päälle multaa ja loskaa
Kohdataan - täältä nousta ei koskaan
